Sanapelikisa

Tuli sitten Juhan kanssa otettua sanapelikisa, siitä kumpi oppii enemmän uusia sanoja viikossa. Säännöt olivat seuraavat: ota uusia sanoja jostain tekstistä ja opettele.

Kumpikin olemme suomalaisia yli sanojen mittaisia miehiä, joten mikään huijaus ei tullutkaan mieleen. Helppo olisi esimerkiksi ollut "oppia" numerot ykkösestä tuhanteen, mutta valitettavasti numeraalit olivat jo hallussa.

Käytimme kummatkin samaa opiskelutekniikkaa, joka tuntui antavan varsin tehokkaan tuloksen. Luin tekstiä tai artikkelia ja jokaisen tuntemattoman sanan katsoin sanakirjasta ja merkkasin sana-vihkoon. Tietokoneella olevat sanakirjat nopeuttavat opiskelua paljon, sillä sanan etsimiseen ei hukkaannu aikaa. Itse suosittelen "ABBYY Lingvo" ohjelmaa, johon löytyy todella monta kieltä, en tiedä löytyykö myös suomenkielelle.

Sanavihkoon kerätyt sanat kirjoitetaan pienille yksittäisille lapuille/korteille. Näin ollen saat korttipakan, jossa toisella puolen on sana venäjäksi ja toisella puolen suomeksi tai englanniksi. Esimerkiksi itse tuntuu, että sanojen oppiminen on helpompaa kolmannen kielen kautta.

Sitten eikun sanoja opiskelemaan. Kävin ensiksi vihkon läpi, että sanat tulevat tutummiksi. Tämän jälkeen korttipakan kimppuun: kortit asetellaan aina kahteen pinoon sen mukaan onko tiennyt sanan vai ei. Näin ollen voit siirtää syrjään jo osatut sanat ja saat enemmän toistoa uusille sanoille. Lisäksi voit hankkia pari rasiaa, jolloin jo opitun sanat laitat ensimmäiseen rasiaan. Päivän jälkeen käyt rasian läpi ja jos osaat sanan laitat sen seuraavaan. Kahden päivän päästä käyt toisen laatikon läpi ja jos taas osaat sanan laitat sen kolmanteen rasiaan ja näin eteenpäin. Voit käydä laatikot läpi vaikka näin: eka laatikko joka päivä, toka laatikko joka toinen, kolmas laatikko joka kolmas päivä(tiheämmin jos kisa :). Jos et laatikkoa käydessäsi muista sanaa ei sana siirry seuraavalle tasolle.

Sanojen opettelussa on tärkeää lausua sanat ääneen, näin opettelet sanoja näkömuistin lisäksi kuulomuistilla. En sano tätä vain lämpimikseni, vaan sanojen sanominen on todellakin elintärkeää. Sanat muistaa yleensä helposti, jos niihin liittää jonkun sanan mitä ne muistuttavat. Esimerkiksi verbi голосовать (galasavat, äänestää) muistin aikoinaan yhteydestä "kala-so-what" ja siitä että äänestykset ovat Venäjällä härskejä kuin mädät kalat. Muistisäännöt täytyy yleensä itse keksiä, sillä muiden säännöt voivat vaikuttaa oudoilta tai niitä ei pysty sisäistämään.

Loppujen lopuksi toisto on se joka vaikuttaa sanan oppimiseen, eli raaka puurtaminen. Jossain vaiheessa voi olla mukava lukea tekstejä, joista sanat on otettua ja katsoa kuinki hyvin tekstin ymmärtää. Tekstin pitäisi ymmärtää helposti, sillä sanan saaminen passiiviseen sanavarastoon onnistuu nopeasti, mutta aktiiviseen varastoon hitaasti( aktiivinen suomi-venäjä, passiivinen venäjä-suomi). Ja kyllä jokaisen sanan tulee oppimaan, vaikka aluksi tuntuisi ettei millään jää mieleen, sillä tarpeeksi monta kertaa kun sana tulee vastaan niin sen oppii.

Todetaan vielä lopuksi, etten ole koskaan ollut kielissä lahjakas tai taitava, joten sanat eivät ole ikinä jääneet mieleen kovin helposti. Aikoinaan ihmettelin kun yöllä viereisestä huoneesta kuului venäjänkielensana kolme kertaa ääneen. Näin jatkui pitkälle yömyöhään eli sana toistui kolme kertaa, jonka jälkeen tuli toinen sana. Lopuksi selvisi, että yksi kiinalainen vain opetteli sanoja. Hän pystyi oppimaan sanan kun hän toisti sen kolme kertaa ääneen, joten niinpä hän luki yöt sanakirjaa. Että ei kyllä kaikilla oppimisen lahjat aivan yks yhteen ole mennyt, mutta ei se silti minua estä oppimasta tätä kieltä.