KGB:n perintö Venäjälle

KGB:n eli Neuvostoliiton tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun syntymänä voidaan pitää vuotta 1917(alun perin nimi oli Cheka), jolloin Bolshevikkien valtaa turvattiin tällä tiedusteluosastolla. KGB on yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia nimiä, johtuen pitkälti kylmän sodan aikaisista operaatioistaan omalla maalla ja rajojensa ulkopuolella. Kysymys kuuluu kuinka tiedustelupalvelu voi nykyään ja mitä tekevät "entiset" agentit tänä päivänä. Sanonta kuuluu: Kerran vakooja aina vakooja. Tämä johtuu siitä, että vakooja-aikana tulee tietämään sellaista mitä ei voi koskaan sanoa ääneen vaarantamatta jotakin osapuolta mukaan lukien oma henki.

Neuvostoliiton hajottua Jeltsin hajotti KGB:n pienempiin tiedustelu- ja turvallisuusyksiköihin, turvatakseen näin vallan keskittymisen yhdelle yksikölle. Osaltaan johtuen myös siitä, että osa KGB:stä osallistui Gorbatsovin syrjäyttämiseen 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen turvallisuuspalvelu oli kuihtumassa kasaan valtaoikeuksien vähennyksien myötä, mutta tällä hetkellä FSB:n alaisuuteen on kasattu monet muut pienemmät tiedustelu- ja turvallisuusorganisaatiot.

FSB on tällä hetkellä Venäjän turvallisuuspalvelu, joka vastaa Neuvostoliiton KGB:tä. Vladimir Putin toimi hetken aikaa FSB:n päällikkönä, jonka jälkeen jälkeen hän nousi Jeltsinin avustuksella Presidentiksi ja on pysynyt vallan kahvassa tähän päivään saakka. Vladimir Putin ei ole unohtanut elämäänsä agenttina, vaan presidenttinä ollessaan monet poliittiset johtopaikat on annettu entisille KGB:n ja FSB:n päälliköille ja agenteille.

Olga Krishtanovskaja, joka tutkii Kremlin politiikkaa ja turvallisuuspalveluita, on arvioinut, että yli 70% Venäjän johdosta on siteitä jollain tavoin KGB:hen tai FSB:hen. Samoin yli 10% Duman lakitekijöistä omaa vastaavia siteitä. Vastaavasti myös valtion yritysten valtuustoissa on entisiä tiedustelupalvelun jäseniä. Tässä näemme, että tiedustelupalvelun lonkerot ovat hyvin oman valtionjohdon sisällä.

Ei kuitenkaan kaikki entiset agentit sentään valtion leivissä ole. Monien isojen yritysten palkkalistoilla on entisiä agentteja, jotka toimivat niin sanottuna konsulttina. Näin vältetään törmäyskurssit valtion etujen kanssa(vrt Jukos-öljy-yhtiö). Yhtiöt myös mielellään maksavat suuret rahat, siitä ettei ongelmia tule valtion kanssa. Myös keskisuuret ja pienet yhtiöt monesti palkkaavat alempiarvoisia agentteja palkkalistoilleen. Suojautuakseen korruptiolta tai paloturvallisuustarkastuksilta, jotka yleensä johtaa ongelmiin jos ei maksa "voitelu"-rahaa.

Tiedustelun ja turvallisuuden ohella entiset ja nykyiset KGB:n ja FSB:n työntekijät ovat myös politiikan ja talouden huipulla. Tässä vaiheessa voi tulla mieleen onko valta keskittymässä vaarallisesti yhdelle "järjestölle". Sanomattakin selvää aika tulee näyttämään mitä tulee tapahtumaan.

Olimme yhtenä iltana menossa takaisin asuntolalle ja liftasimme taksia. Kuinka ollakaan eteemme pysähtyi uusi kiiltävä kaupunkimaasturi ja pääsimme matkaan. Matkalla sitten kysyimme naispuoliselta kuskilta: "Eikö sinua pelota ottaa kyytiin kolmea raavasta miestä, kun olet yksin?" Tähän nainen vastasi: "Ei ollenkaan.", näyttäen samalla FSB:n korttia. Siihen me sitten totesimme että: "Meitä kyllä nyt sitten pelottaa!"