Yöjuna kansalaisluokassa

Hetkeen en ole kirjoittanut blogia, sillä olen viettänyt kevättauon tai hiihtoloman Nizhnij Novgorodissa ja sen lähiympäristössä. Matka meni erinomaisesti ja näin sen mitä halusinkin. Eli pienen kylän länsi-Venäjältä, josta saisi edes hieman käsitystä "oikeasta" Venäjästä.

Junalla matkustaminen Venäjällä on yleisesti ottaen varsin edullista. Esimerkiksi vajaan 22 tunnin matka Pietarista Nizhnij Novgorodiin maksoi 700 ruplaa.

Junaliput kannattaa ostaa hyvissä ajoin etukäteen, sillä junat voivat olla buukattu varsin täyteen. Liput saa hankittua juna-asemalta tai erillisistä myyntipisteistä, joissa ei tarvitse jonottaa läheskään niin kauaa. Esimerkiksi Pietarissa olevan kannattaa ostaa lippunsa Kazaanin vasemmalla puolella olevalta kadulta (lähempänä gostinny dvor kauppakeskusta). Ostimme liput kansalaisluokkaan, joka oli ymmärtääksemme toiseksi edullisin makuupaikkavaunu(halvinta ei ollut saatavilla).

Vaunu jossa majoituimme sisälsi 36 makuupaikkaa. Sängyt olivat kahdessa kerroksessa. Käytävän oikealla puolen oli 2 sänkyä ja vasemmalla 4 sänkyä sekä pöytä. Tämä muodosti niin sanotun palikan, joita oli kuusi peräjälkeen. Mitään ovia tai verhoja ei ollut, joten käytävää pitkin kulkiessa pystyi näkemään koko venäläisten kirjon. Lisähuomautuksena vielä sänkyjen pituudesta: sänkyjen pituus junassa on 180cm luokkaa, joten pidemmiltä kavereilta saattaa jalat ulottua käytävälle, joihinka ihmiset törmäilevät yöllä.

Vessoja vaunussa oli kaksi kappaletta, vaunun kummassakin päädyssä. Erikoista oli vessan lavuaarihana, sillä vedentulo säädettiin aivan normaalisti, mutta sen lisäksi täytyi painaa suuttimen vieressä olevaa venttiiliä saadakseen veden tulemaan. Kuumaa vettä ei tietänkään tullut, mutta eihän sellaista kukaan odottanutkaan.

Jokaisessa vaunussa oli myös piste, josta sai ottaa kuumaa vettä sekä kylmää juomakelpoista vettä(kylmää vettä en kyllä uskaltanut kokeilla). Joten ruokailua ja teetä varten oli hyvä ilmainen vesipiste.

Matkatavarat sai laitettua turvaan joko alapetien alle tai ylös yläsänkyjen yläpuolelle, josta sai otettua patjat ja peitot petejä varten. Liinavaatteet tuotiin hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, joten pedin sai tehtyä aikaisinkin.

Koska vaunu oli käytännössä yhtä suurta huonetta, sammuivat valot junasta puolelta öin. Täysin pimeäksi ei vaunu kuitenkaan mennyt vaan lievä yövalo oli päällä ja vaunussa pystyi liikkumaan ongelmitta.

Kansalaisluokassa matkustaessaan törmää pakostakin uusiin ihmisiin ja huomasin samalla kuinka lähelle olimmekaan matkustamassa. Monilla ihmisillä olikin monen päivän matkustus, kun meillä oli ainoastaan alle vuorokausi eli helppo huki. Vaunussa oli kavereita joiden puheesta ei ymmärtänyt yhtään mitään vaikka olivat selvin päin ja toisaalta täysin seis olevia kavereita joita pystyi ymmärtämään.

Mielenkiintoista oli myös siisteys, koska junaa ei voitu siivota kunnolla joka vuorokausi ihmisten asuessa siellä. Näin ollen siivooja kävi lattian siivoamassa kerran päivään ja nostimme vuorollamme aina jalkoja pois siivoojan tieltä. Myös montapäivää matkaavan ei ole mahdollista käydä suihkussa, joten viikon matkustamisen jälkeen jos suihkussa ei ole käynyt voi olla aika vahva meininki.

Mitä ottaa mukaan pitkälle junamatkalle Venäjällä? Ehdottomasti släpärit ja kevyttä vaatetusta, kuten shortsit. Släpäreillä on nopeasti jalassa eivätkä ne hiosta jalassa. Jos junassa sattuu olemaan kuuma, kuten meillä menomatkalla, siellä on sitten kuuma(olisipa ollut shortsit mukana). Muuten ihan oman mielen mukaan matkavarustusta. Pikapuuro ja nuudelit oli näppärä tehdä mukissa, kun junasta sai kuumaa vettä, joten itse suosittelisin niitä myös muille.

Kokemus oli kyllä oikein mukava ja suosittelen kokeilemaan. Junassa näkyi Venäläistä elämää parhaimmillaan.