Leningradin 900 päivää

Toisen maailmansodan aikaan Leningradia piiritettiin noin 900 päivän ajan. Tämän piirityksen kokeneita on vielä hengissä, joten osalle muistot vaikuttavat vielä tänäkin päivänä. Pietarin nimi vuosien saatossa: Pietari 1703-1914, Petrograd 1914-1924, Leningrad 1924-1991, Pietari 1991->.

Leningrad oli yksi Neuvostoliiton merkittävimmistä kaupungeista. Näin ollen Hitler akselivaltojen avustuksella oli päättänyt tuhota Neuvostoliiton moraalin tuhoamalla kyseisen kaupungin. Olihan se nimensä mukaisesti Leninin kaupunki ja näin myös merkki Neuvostovoimista.

Erään arvion mukaan 650 000 asukasta olisi kuollut nälkään ja epäpuhtauksiin ja 16 500 pommituksiin. Koska ihmisiä kuoli kokoajan ympäri kaupunkia, niin epidemian uhka oli kokoajan läsnä varsinkin kevään saapuessa ja ruumiiden tullessa lumesta esiin. Suurin osa uhreista on haudattu Piskarjevon hautausmaalle, joka on todella erikoinen kokemus, vaikka en hautausmaa faneihin kuulukaan. Ympäri hautausmaata kuuluva klassinen musiikki rauhoittaa ja antaa paikalle taianomaisen tunnelman.

Kaikki ihmiset olivat hyvin aliravittuja piirityksen aikaan, sillä ruokaa ei vaan ollut saatavilla. Näin laitettiin taas ihmisen selviytyminen ja kekseliäisyys samaan muottiin ja mitä kaikkea ihminen pystyikin syömään ja tekemään.

Päivittäinen leipäannos oli 125grammaa ja tupla-annos tehdastyöntekijöille. Tämä leipä olisi varmaankin verrattavissa pettuleipään tai vastaavaan, sillä jauhojen määrä oli vähäistä. Tutkijoita oli oikein tutkimassa kuinka parantaa leivän tuoksua lisäämällä jotain aineosia. Ihmiset keittivät nahkavöitä tehden siitä lientä. Eräs mies kertoi, että hänen lapsuudenaikainen herkku oli liimapala, joka oli sulatettu veteen. Tätä sai kuitenkin vain kerran viikossa, sillä se oli niin harvinaista.

Monet ihmiset eivät käytä sanaa saksalainen tarkoittaessaan piirittäjiä, vaan sanaa fasisti. Tietenkin fasisti sanan alle voidaan laittaa eri kansallisuudet kuten esimerkiksi Saksa, Italia ja Suomikin*. Tämä johtuu varmasti Neuvostovallan historian opetuksesta sekä siitä että kyseessä on kipeä asia. Kyllähän suomalaisetkin käyttivät venäläisistä sotilaista nimitystä ryssä sekä nykyään yleisenä alentavana merkityksenä.

Ortodoksihistorian opettajan äiti on yksi piirityksestä selvinneistä ja hänelle voi tulla koska tahansa mieleen(keskellä yötäkin), että nyt täytyy saada leipää kaappiin ja silloin hän käy hakemassa. Ainoastaan siltä varalta, jos jotain tapahtuu. Tämä kuvaa vaan hyvin kuinka niukassa on leipä ja ruoka ollut piirityksen aikaan.